Joseph Zobel Chape nan peyi san chapo

Raphaël Confiant

Zobel

An gran matjè matinitjé, misié Joseph Zobel, pati nan péyi san chapo kon sé Ayisien-an ka di. I té ni 91 lanné asou tet-li kivédi sé an moun ki janbé tout londjè 20è siek-la ki Matinik ki an Afrik (Sénégal) ki an Fwans. Laplipa moun konnet li pou liv-li a, La Rue Cases-Nègres, ek pou bel flim-la éti Euzhan Palcy tiré di’y la, men lè ou gadé, Zobel matjé pli bel teks ki sa. Sé vré ki adan La Rue Cases-Nègres nou ka wè lanmanniè sosiété bitasion an ka woulé, a an lépok éti i té pres bout dayè.

Sé vré ki moun-pies (personage) José Hassam épi Man Tin ka konyen lespri-nou afos Zobel té sa ba yo an karaktè, an fidji ek an sikoloji ki fò. Sé vré ki nou ka suiv épi anpil plézi trajektwa an tibolonm ki té pou fini adan tibann atè Lariviè-Salé, kivédi andidan chan kann sé Bétjé-a, ek ki afos-afos, réyisi sòti adan lélékou-tala pou rantré lékol Fodfwans a an lépok éti sa té red toubannman.

Men dapré pwen, tout belté ek vidjozité (vigueur) lékriti Joseph Zobel, sé adan dé liv yo yé: Diab’la ek Les Jours immobiles. Poutji? Sé davwa adan sé liv-tala, matjè-a ka fè nou viv lavi tou lé jou ti pep matinitjé a, lavi kréyol moun ka travay ti jaden-yo oben ki kay fè lapech-yo. Moun ki lib, ki pa anba grenn pies kalté Bétjé ankò, ki ka manjé ti mizè-yo, men ki an menm balan-an, fiè ek doubout. Pou tout bon, nou toujou ka bliyé ki lè yo vini aboli lestravay, Neg pwan dé kalté model chimen diféran : ni sa ki déviré djoubaké (travailler) anlè sé menm bitasion-an éti yo té za esklav-la; ni dot ki té simié foukan anlè tet mòn ki, an tan-taa, té kouvè épi danbwa (forêt) toujou, pou sa dégradé (défricher) tè-a ek fè jaden kréyol pou sa swen kò-yo ek lafanmi-yo. Kiles chimen ki té pi bon? Sa red pou désidé, men antouléka, sé Neg-la ki té chwézi pwan chimen pwa kò-yo a, kivédi kiltivé pwop jaden-yo, enben yo dévlopé an manniè konsivwè lavi-a, an filozofi kréyol ki vini, anmizi-anmizi, poto-mitan kilti popilè Matinik.

Anlo jounalis, lè Zobel trapé lanmò’y, kouri di ki misié té an matjé La-Négritid davwè Césaire té ankonfowté’y (encourager) matjé primié liv-li an tan Lanmiral Wobè (ladjè 39-45). Sa sé kouyonnad ki la! Dabò-pou-yonn, Zobel viv an Afrik pasé 20 lanné ek i toujou di i pa Afritjen. I toujou rikonnet ki kilti kréyol la ek kilti afritjen an, abò yo ni anlo bagay ka sanm, toutafetman diféran adan manniè woulé yo ek adan lespri-yo. Sé té, pou Zobel, an manniè respekté kilti afritjen an davwè ou pa ka anni tounen Afritjen dépi ou mété an boubou anlè’w. Déziem bagay sé ki Zobel pa té an idéolog, an moun ka tjenbé gran plodari (discours) ek man pa kwè i jenmen déklaré ni matjé pies koté ki i sé an matjè La-Négritid. An vré, Zobel sé an vwè-douvan (précurseur) an lot mouvman litérè, an mouvman yo ka kriyé… La-Kréyolité. Sifi ou ouvè Diab’la oben Les Jours immobiles pou konpwann sa net.

Man té ni chans jwenn li atè lil Wésan (Ouessant), an Brètay, nan lanné 2003 davwè, lanné-tala, man té met a manyok (président) an pri litérè yo ka kriyé Grand Prix des Littératures Insulaires. Zobel té trapé pri-tala an 2002 ek sé òganizatè-a té viré envité’y. Sa ki frapé mwen adan konpowtasion Zobel sé jantiyes-li, manniè i té senp ek, délè, djé kon an tibolonm.

I di mwen i pa té pé déviré viv Matinik ankò pis tout zanmi-kanmarad li té mò, mé ki i té ka konsèvé ti péyi-nou an andidan tjè’y toulong. An lè, yo mandé’y résité yonn-dé poem ek tout piblik-la rété estébékwé douvan an nonm ki té ni pres 90 lanné asou tet-li ek ki té kapab résité pa tjè (épi diksion an tan lontan-an, souplé!) poem Verlaine, Beaudelaire, Lamartine kisasayésa…ek pwop poem-li. San bité anlè pies mo, san bliyé yon sel fraz! Apré, I di mwen ki adan vil li-Sid la-Fwans la éti I té ka viv la, Andiz (Anduze), i té ka pasé adan lékol pou résité poem ba zélev. Men pres tout tan’y té ka pasé atjèman adan lapotri, séramik ek soutou ikebana (manniè ranjé boutjé flè japoné a). Sé primié fwa ek dènié fwa an lavi-mwen man té pou jwenn Joseph Zobel.

Sel bagay fok espéré atjèman, sé ki lémetjwas (les autorités) péyi-nou an pa kontanté kò-yo ba yonn-dé lari non’y (kon yo ja fè pou lisé Lariviè-Salé a), mé ki yo pòté mannev pou viré édité liv-li. Ou pa ka jwenn Les Jours immobiles pies koté ankò! Fok pa sa ki rivé Vincent Placoly ek Xavier Orville rivé Zobel: ni anlo koté ka pòté tit Placoly ek Orville, men ou pa pé touvé liv-yo pies koté an livannri (librairie). Bagay-tala pa bon pies toubannman davwè an matjé, sé pa an non lari oben an non lékol: an matjè sé, dabou-dabò, an sanblaj liv, an ev litérè.

Lonnè ek respé anlè tet-ou, misié Zobel !

RAPHAEL CONFIANT

Joseph Zobel et Raphaël Confiant
Joseph Zobel et Raphaël Confiant à Ouessant (Bretagne) au Salon du Livre Insulaire de 2003.
boule boule boule
 
Logo