Atélier linguistique

ANTILLA N°910
10 Novembre 2000

Bobo kréyòl-la

Raphaël CONFIANT

Antilla
 

Kilti Kréyòl : L'écrivain Raphaël Confiant inaugure ici, avec d'autres créolistes du GEREC-F, une rubrique en langue créole qui paraîtra régulièrement dans «ANTILLA». Notre journal fut, est-il nécessaire de le rappeler, l'un des rares organes de presse à avoir accordé une place au créole écrit à une époque (années quatre-vingt) où on était loin d'imaginer les avancées d'aujourd'hui. Notre supplément «ANTILLA-KREYOL», qui pourrait redémarrer un jour, est encore dans tous les esprits.

Kréyol-la sé an bobo. Chak lè nou ka menyen'y, i ka fè nou mal, kifè nou ka soté, nou ka maté, nou ka djélé. Pa ni pyès lang asou latè ki povotjé sitèlman rayi-sans (haine) lakay moun ki ka palé'y.

Pyès lang ! Men lè nou ka gadé, nou ka wè ki kréyòl-la sé an lang ki san manman èk san papa, an lang sé diféran krèy-sosyal (classe sociale) nou an toujou rijété atravè sé twa syèk é démi listwè-a nou za viv la.

Primyé moun ki fouté kréyol nan razyé, sé Bétjé. Ant lanné 1625 èk 1670-80, kivédi adan sé primyé lanné kolonizasyon sé zil-la, sé kolonizatè blan-an pa té ni an lang inifyé ki yo té pé enpozé sé djouk (esclave) yo a davwè an lépok-tala, lang fwansé-a poko té inifyé. Chak réjyon-an té ka itilizé pwop modèl fwansé'y: moun Normandi té ka palé norman, moun Vandé vandéyen, moun Pwatou pwatèven kisasayésa...

Majorité a sé kolon-an, sé té moun ki té sòti Normandi èk dot koté nan lwès Lafwans kifè yo pa té ka sèvi kalté fwansé-a yo té ka sèvi Pari a èk lakou Wa-a. Lè yo débatjé Matinik oben Gwadloup, yo bité anlè Karayib ki yo menm té za ni an lang migannen (mélangée), an lang ki té fèt épi arawak èk karayib. Titak pli ta, yo chayé vini Nèg nan lwès Lafrik èk sé Nèg-tala yo menm té ka sèvi dé lang (éwé, fon, ibo kisasayésa...) éti yonn pa té ka konpwann lot.

Sé kalté mélimélanj-tala ki pèmèt an lang nèf tijé, sé chalbari langannistik (linguistique)-tala ki fè lang kréyol-la parèt èk prèmyé jénérasyon a moun kréyol kivédi Blan èk Nèg ki né nan sé zil-la, enben prèmyé jénérasyon-tala, sé kréyol i palé. Kidonk kréyol-la sèvi lyennay ant dé pèp, Blan épi Nèg, ki pa té ni monyen bokanté pawol ant yo. Men lè zot wè, pa koté 1680, sik kann-lan koumansé vann dri an Ewop, ki sé Blan-an vini Bétjé kivédi yo wouvè gran bitasyon èk yo fè vini chajman djouk di Lafrik, enben a lè-tala, yo déklaré ki kréyol sé pa lang yo. Yo déklaré ki kréyol sé an lang a Nèg. Listwè ka montré nou ki sa pa vré pyès: kréyol sé kréyasyon ki Nèg ki Blan ki Karayib.

Dézyèm krèy-sosyal ki tiré méprizasyon ba kréyol èk ki chaché toufé'y, sé sé Milat-la. Konmwa yo té érisi trapé yonndé dwa adan sosyété kolonyal-la, nan XIXè syèk-la, yo koumansé rijété manman nègrès yo èk, adan menm balan-an, lang li. Sèl bagay sé Milat-la té ni nan tèt yo, sé trapé rikonésans di sé Bétjé-a, sé vini sitwayen égal-égo épi yo èk pou sa, falé yo té fouté nan razyé tout tras nèg yo té pé ni. Dayè, ni an vyé tipawol (proverbe) kréyol ka di kon sa: dépi an Milat ni an vyé chouval, i ka di Négrès sé pa manman'y.

Twazyèm krèy-sosyal ki rijété kréyol-la, sé sé Nèg-la, nan finisman XIXè syèk-la èk primyé lanmwatyè XXè la. Poutji ? Davwa gouvèlman fwansé té aboli ladjoukann (esclavage) an 1848 èk sé lidé Nèg té ni nan tèt yo, sé vini sitwayen fwansé, sé trapé menm dwa ki Bétjé èk Milat.

Pou érisi fè sa, falé yo tou, yo té ladjé kréyol-la èk apwann fwansé an mannyè obidjoul (convenable). Annou pa bliyé ki pannan dé syèk, Nèg pa té ni dwa apwann li èk ékri kifè lè ladjoukann fini, Nèg té lib mé yo pa té ni pyès lédikasyon. Adan sistèm fwansé, sé an fwansé yo ka ba'w lédikasyon, sé pa an kréyol. Kifè pou soti adan chan kann-lan, falé té apwann fwansé vitman-présé.

Katriyèm krèy-sosyal ki fouté kréyol nan bwa, sé Kouli épi Chinwa. Sé pèp-tala rivé o Zantiy, kon tout moun sav, apré labolisyon ladjoukann pou té sa ranplasé Nèg adan sé chan kann-lan. Okoumansman, sé anni lang yo, yo té ka palé kivédi tamoul pou sé Kouli-a èk chinwa pou sé Chinwa-a. Apré yo sibi an patjé tribil (tribulation), yo koumansé, an mizi an mizi, anchouké (s'enraciner) nan sé péyi nou a kivédi Gwadloup, Matinik èk yonndé atè Laguiyàn. Sé lang kréyol-la ki pèmèt yo vini Matinitjé oben Gwadloupéyen é yo pòté rèlijyon yo (Bondyé-Kouli) èk latjuizin yo adan kilti kréyol-la, bagay ki anrichi'y anlo. Men, pa koté sé lanné 50-60 la, lè zot vwè, Kouli chapé désann nan bouk èk an vil, lè zot vwè yich yo ay lékol, trapé diplom, vini mètlékol, doktè oben antiprinè, sé Kouli-a fè menm bagay-la ki Bétjé, Milat èk Nèg té fè avan yo a : yo kraché anlè lang èk kilti kréyol-la. Yo rijété'y tou.

Sentjèm krèy-sosyal ki ladjé kréyol-la, sé sé Siryen-an. Yo rivé nan koumansman XX syèk-la, an lanmen douvan an lanmen dèyè, ka vann rad oben soulyé adan bourèt, épi, an mizi an mizi, yo koumansé plen poch yo : yo wouvè magazen lari Arago oben lari Frébo èk a lè-tala, yich yo koumansé ay adan lékol fwansé-a èk yo koumansé ka twousé nen yo anlè lang-la ki té pèmèt papa yo èk manman yo anchouké nan péyi-a.

BA KREYOL

Tablo-tala pé parèt rèd toubannman. I ka fè nou wè ki kréyol toujou té an lang pèsonn pa jenmen enmen, pèsonn pa jenmen pwotéjé.

Ek jik jòdijou, nou ka wè moun ka tiré anlè sé kréyolis-la, ki moun ladwèt ki ka pansé ki kréyol sé kouyonnad ki moun nasyonalis kon Cabort Masson ki ka rifizé konpwann ki nou adan an sistenm fwansé èk ki nou blijé asèpté yonndé règ. Lè Marc Pulvar èk la-CSTM ka goumen pou dwa travayè, yo ka rèspèkté «Code du travail» fwansé a, lè Malsa èk Louis-Régis ka défann laliwonday ( environnemen t), yo blijé apiyé anlè «Code de l'environnement» fwansé a. Kifè poutji Jean Bernabé èk GEREC-F pé pa apiyé anlè anlè «Code de l'enseignement» fwansé a? Poutji?

Epi fok sav ki toujou ni, adan listwè nou, yonndé moun ki té an favè kréyol-la oben ki ba'y an pal. Ni yonndé matjè (écrivain) ki dépi mitan XVIIIè syèk-la fè poèm, pyès téyat an kréyol, ki tradui fab La Fontaine an kréyol. An 1885, ni an Guiyanè misyé Alfred Parépou, ki pibliyé prèmyé roman an kréyol, «Atipa». An liv ki ni 250 paj enki an kréyol é ki ka rakonté lavi Kayèn nan lépok-la. Lè ou pwan Xxè syèk-la, nou ka wè ki an Gwadloup, pa koté sé lanné 30-50 la, ni dé moun kon Rémy Nainsouta, Bettino Lara èk Gilbert de Chambertrand ki mété doubout «L'Académie Créole Antillaise» éti objèktif li, sé té dévlopé lang èk kilti kréyol-la.Nou tout la konnèt wol an poèt kon Gilbert Gratiant épi «Fab Konpè Zikak» ki i pibliyé an 1958 èk ta Georges Mauvois ki ékri an pyès téyat révolisyonnè yo ka kriyé «Agenor Cacoul». Apré, pa koté sé lanné 70-la, vini jénérasyon a Hector Poullet, Sony Rupaire, Raphaël Confiant, Monchoachi, Joby Bernabé, Max Rippon èk anlo dòt.

Kifè sé pa jodijou moun ka défann kréyol. Poblèm-la sé ki yo té toujou minoritè èk ki yo pa janmen rivé konvenk moun. Sa ki chanjé aprézan, sé ki apré 25 lanné travay èk goumen, sé manmay GEREC-la rivé èspitjé moun valè kréyol-la èk nésésité pou i antré andidan lékol-la.

Sa pa té an bagay flouz (facile) men GEREC réyisi fè'y èk sa ki ka tiré anlè GERECdavwè i pa asé révolisyonnè, sé moun ki pa janmen fouté an patat ba kréyol kifè yo pa ni dwa ba moun lison.

Raphaël CONFIANT